×

Oma huone on kirjallisuusmedia, jossa tarkastellaan kirjoja, kulttuuria ja kirjoittamista tuoreista ja kiinnostavista näkökulmista. Sivustoa ja podcastia luotsaavat toimittajat Anniina Nirhamo ja Ulla Lehtinen.

Kaikki aiheesta: chick lit

Chick lit on kummallinen, vaikearajainen genre, jolle ei ole vielä vakiintunut kunnollista suomenkielistä käsitettä. Mistä tässä kepeässä lajityypissä on oikeastaan kyse? 

Kirjastossa romanttisen viihteen hyllyyn on piiloutunut kasa pastellinvärisillä kansilla varustettuja teoksia. Kansikuvissa vilisee korkokenkiä, hameiden helmoja, ostoskasseja ja kaupunkisiluetteja, ja kirjoissa seikkailevat urbaanit kaupunkilaisnaiset, jotka pähkäilevät uran, sinkkuuden ja modernin elämän ristipaineessa. Kyseessä on genre nimeltä chick lit, jolle suomenkieliseksi vastineeksi on ehdotettu esimerkiksi käsitteitä mimmikirjallisuus ja sinkkukirjallisuus. Kumpikaan niistä ei kuitenkaan ole vakiintunut arkipuheeseen.

Lajityypin katsotaan saaneen alkunsa Helen Fieldingin kirjoittamasta Bridget Jonesin päiväkirjasta (1995). Kirja kertoo kolmikymppisestä Bridgetistä, joka etsii elämäänsä miestä tositarkoituksella, yrittää lopettaa tupakoimisen ja haluaa laihduttaa kehostaan roppakaupalla kiloja. Jane Austenin Ylpeyttä ja ennakkoluuloa mukaileva teos tarttuu kepeällä otteella nykykaupunkilaisnaisen arkisiin huoliin. Vaikka kirja on saanut osakseen kritiikkiä, se on myös monen lukijan rakastettu voimakirja, jonka pariin palataan kerta toisensa jälkeen.

Mitä on chick lit?

Lajityyppinä chick lit on moninainen, ja vaikka teoksia yhdistäviä tekijöitä löytyy runsaasti, Juliette Wells toteaa, että genreä määrittää lopulta ainoaan kolme asiaa. Nämä ovat seksin suorasukainen mutta toteava kuvaaminen, romanssiin tukeutuva juonikuvio ja sankarittaren parisuhdetarpeiden ja -toiveiden täyttyminen romaanin lopussa.

Terhi Nevalainen tosin kiistää Wellsin määritelmän ja toteaa väitöskirjassaan, että chick litin valtavirtaan kuuluvissa teoksissa näistä kolmesta määreestä toteutuu ainoastaan suorasukainen seksin kuvaaminen.

Chick litiä löytyykin vähän kaikenlaista ja jokaiselle kohderyhmälle. Vaikka suuri osa teoksista käsittelee nuoren naisen sinkkuutta, päähenkilöistä löytyy myös parisuhteessa eläviä ja kaikenikäisiä sankarittaria. Lajityyppi kuvaa pääasiassa valkoista ja keskiluokkaista heteronaista, mutta länsimaista genre on levinnyt ympäri maailman, ja sankarittaria löytyy liki kaikista kansallisuuksista.

Muita yhdistäviä piirteitä ovat uran ja työelämän kuvaaminen, kompleksinen suhde omaan kehoon ja mahdolliseen sinkkuuteen, päähenkilön itseironisuus ja kerronnan humoristisuus. Kansainvälisessä chick litissä viljellään myös paljon luksusmerkkejä, ja monet teokset käsittelevät shoppailua ja muotia. Tekstuaalisena erityispiirteenä kirjoihin on upotettu paljon listoja, kaavioita, sähköpostikeskusteluja ja tekstiviestejä.

Tyypillistä chick litille on kuitenkin, että teokset ovat naisten kirjoittamia kirjoja naisista naisille. Kirjojen näkökulma keskittyy naiseen ja vaikka miehistä puhutaan ja heistä haaveillaan, he esiintyvät silti kirjoissa monesti lähes statistinomaisina, taustalla häälyvinä henkilöinä. Chick litissä nainen on aktiivinen toimija miestä useammin, mikä itse asiassa tuntuu aika mullistavalta, kun kirjallisuushistorian saatossa nimenomaan mies on useimmiten ollut toimiva subjekti ja nainen passiivinen objekti. 

Hyvää chick litiä – mistä sitä löytää?

Suhteeni chick litiin on ristiriitainen. Samanaikaisesti haluaisin voimaantua naisten naisille kirjoittamista teoksista, ja samalla koen kirjat monella tavaa ongelmallisiksi. Anniina pohtikin chick litin feministisyyttä ja epäfeministisyyttä aiemmin tässä kuussa julkaistussa jutussa.

Monien chick lit -kirjojen päähenkilöt tuntuvat myös todella epäsamaistuttavilta. Niina Mero totesi Oma huone -podcastin yhdennessätoista jaksossa, että monien chick lit -sankarittarien koheltaminen on hänelle hieman liian slapstickmaista. Allekirjoitan toteamuksen. On vapauttavaa lukea siitä, miten toisetkin ihmiset mokailevat eivätkä aina onnistu kaikessa tekemässään, mutta jatkuva liukastelu ja pelastettavaksi päätyminen menee jo yli ymmärryksen.

Onnekseni olen onnistunut löytämään myös sellaisia chick lit -kirjoja, jotka ovat herättäneet minussa ihastustuneisuutta. Riikka Pulkkisen Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän on ihanan kevyt herkkupala, jonka ahmaisee nopeasti ja jonka jälkeen sydän jää haaveilemaan, milloin Pulkkinen kirjoittaisi lisää kevyttä viihdekirjallisuutta.

Toinen kirja, jonka lukemisesta aidosti nautin, oli Veera Vaahteran Onnellisesti eksyksissä. Päähenkilö Emma Aaltonen on 27-vuotias opiskelija, joka pähkäilee, kumpaan kahdesta pääaineestaan hän tekisi gradun. Miehiä riittää, mutta kirja keskittyy romanssin lisäksi Emman harhailuun kulttuurialan pätkätöiden maailmassa.

Genren fanit vannovat myös muun muassa Sophie Kinsellan ja Marian Keyesin nimeen. Nämä chick litin kuningattaret ovatkin lukulistallani seuraavina!

Mikä on sinun suhteesi chick litiin ja mikä on paras lukemasi chick lit -kirja? Kerro kommenteissa!

Synninpäästö Twiligtille, monologi romantiikan representaatioista ja paljon puhetta feminismistä. Oma huone -podcastin uusin jakso on kaikkea tätä!


Oma huone -podcastin yhdennessätoista jaksossa sukellamme romanttisen viihdekirjallisuuden ja chick litin maailmaan. Millainen on romanttinen viihdekirjallisuus genrenä? Entä miten chick lit ja romantiikka suhteutuvat toisiinsa? Voisiko näitä genrejä kuvata käsitteellä naisviihde, vai ärsyttääkö kyseinen käsite sittenkin liikaa?

Ulla pitää monologin siitä, mikä kaikki romantiikan representaatioissa ärsyttää. Anniina antaa synninpäästön kaikille, jotka ovat joskus pitäneet Twiligtista. Jaksossa vieraileva kirjailija Niina Mero julistaa romantiikan lukemisen feministiseksi teoksi. 
"Näen sen halvimman romanttisen viihteen lukemisen tietyllä tavalla feministisenä tekona. Patriarkaatti ei tätä minulta estä!" Niina Mero
Pohdimme myös, miksi romanttisen viihteen hyllyn äärellä poskia kuumottaa, ja miltä tuntuu myöntää kirjoittajakurssilla kirjoittavansa romanttista viihdettä. Entä mitä Anniina ajatteli, kun Niina kertoi graduseminaarissa kirjoittavansa romanttista kioskikirjallisuutta?

Tarvitseeko chick lit -sankarittariin samaistua ja pitääkö romantiikan sankarin aina olla alfauros? Jaksossa luomme suuntaviivoja uudenlaiselle, kestävämmälle romanttiselle viihteelle, jossa genreä määrittävät sukupuoliroolit saavat kyytiä!
"Eihän romanttinen viihde mitään aivopesumateriaalia ole. Se on fantasiaa, johon uppoudutaan hetkeksi." Niina Mero
Kuuntele jakso Soundcloudista, iTunesista tai Spotifysta!



Oma huone -podcastin uudessa jaksossa keskustellaan chick litistä ja romanttisesta viihdekirjallisuudesta.

Äkkiseltään chick lit -genre voi tuntua patriarkaattia vahvistavalta salajuonelta. Mutta kun miettii tarkemmin, siitä voi itse asiassa löytää monia feministisiä piirteitä!

Chick lit ei ole mikään tarkkarajainen, helposti määriteltävissä oleva lajityyppi. Chick litin piirteisiin kuuluu kuitenkin yleensä muun muassa, että päähenkilö on sinkku kaupunkilaisnainen, joka rakentaa uraansa ja etsii miestä. Päähenkilö on usein vähän höpsö, kiinnittää paljon huomiota ulkonäköönsä ja viettää paljon aikaa ystäviensä kanssa.

Kulutuskeskeisyys, ulkonäkökeskeisyys ja miehen metsästys eivät kuulosta kovin feministisiltä teemoilta. Kritiikkiä voidaan esittää myös chick litin heteronormatiivisuutta, valkoisuutta ja keskiluokkaisuutta kohtaan. Chick lit voi olla ärsyttävää, typerää, tylsää ja huonosti kirjoitettua. Parhaimmillaan se voi kuitenkin olla naisia voimaannuttavaa – ja myös feminististä.

Siksi että chick litin kuuluu olla kevyttä ja hauskaa, siitä rajautuvat pois monet vakavat feministiset teemat, kuten naisiin kohdistuva väkivalta tai ihmiskauppa, sanoo chick litiä ja postfeminismiä tutkinut Stephanie Harzewski. Se voi kuitenkin käsitellä monia muita feministisiä teemoja, kuten sukupuolirooliodotuksia, ulkonäköpaineita tai naisen asemaa työelämässä.

Yhteiskunnallista chick litiä?

Terhi Nivalaisen (Itä-Suomen yliopisto 2015) väitöskirjatutkimuksen mukaan chick lit vastaa pitkälti postfeminististä ajattelutapaa, mikä näkyy muun muassa sen suhtautumisessa ruumiillisuuteen, kuluttajuuteen ja ironiaan. Tutkimuksen mukaan lukija tulkitsee chick litin ulkonäkö- ja kulutuskeskeisyyden ennemminkin yhteiskunnalliseksi kritiikiksi kuin niiden ihannoimiseksi.

Kun Bridget Jones listaa kilojaan ja kaloreitaan, on ainakin itselleni ollut selvää että tarkoitus on pikemminkin haastaa ja kyseenalaistaa naisen ulkomuotoon ja käytökseen liitettyjä normeja. Voimme samaistua Bridgetin sisäiseen puheeseen, mutta samalla tehdään näkyväksi sen naurettavuus ja kamaluus. Tällaistako on olla nainen?
Bridget Jones’ Diary offers a stark and honest portrayal of a woman’s internal monologue, which includes insecurities about her appearance, career, and romantic life. - Lauren Le Vine
Muita Nivalaisen löytämiä chick litin postfeministisiä piirteitä ovat naistoimijuus ja seksuaalisuus. Nivalaisen tutkimuksen mukaan lukijat kaipaavat chick litiltä voimauttavaa naispäähenkilön kasvutarinaa. Chick litin päähenkilöt ovatkin yleensä itsenäisiä naisia, jotka tietävät mitä haluavat. Ura on usein keskeisessä roolissa.

Chick litissä myös naisen seksuaalisuuteen suhtaudutaan eri tavalla kuin perinteisissä romanttisissa viihdekirjoissa. Siinä missä kioskikirjallisuuden naiset ovat siveitä yhden miehen naisia, chick litissä nainen on seksuaalisesti avoimempi ja vapaampi.

Täydellistä genreä ei ole olemassa

Ennen kaikkea chick litin pointti on olla hyvän mielen kirjallisuutta, turvallista eskapismia, jossa on onnellinen loppu. Romanttisen viihteen tapaan chick litit ovat aikuisten satuja, joiden parissa kuuluisi viihtyä.

Siksi feministin on välillä vaikea lukea chick litiä, jos siinä räikeästi toistetaan hyvin stereotyyppisiä sukupuolirooleja ja seksistisiä asenteita. Sukupuolen lisäksi intersektionaalisen feministin syynissä ovat tietysti myös se, miten esimerkiksi erilaisia etnisyyksiä kuvataan ja millaisia asenteita kirjasta ylipäätään löytyy.

En usko, että täydellistä kirjaa tai genreä on olemassa, eihän täydellistä feministiäkään ole olemassa. Kaipaisin kuitenkin lisää variaatiota sille, millaisia chick litin sankarittaret voivat olla. Ne voisivat olla hyvin monenlaisia ja erilaisia – ja samoin voisivat olla chick litin miehet.

Tarvitseeko sukupuolen ylipäätään olla niin merkittävä asia, kun oikeassa elämässä ihmiset ovat kuitenkin paljon muutakin kuin sukupuolensa. Erilaisia, moniulotteisia ihmisiä. Ylipäätään toivoisin laajempaa henkilögalleriaa, kiitos!

Mitä sinä kaipaisit lisää chick litiin?

Lähteet: Refinery29, AAUW, UEF
Copyright © Oma huoneCREATED BY ThemeShine