Twitterissä kyseltiin pari viikkoa sitten vinkkejä lasten- ja nuortenkirjoista, joissa on monenlaisista etnisistä taustoista tulevia henkilöitä. Keksin äkkiseltään vain kourallisen tällaisia kirjoja. Tämä tuntui järkyttävältä. Siksi päätin koostaa listan suomenkielisistä lasten- ja nuortenkirjoista, joissa on rodullistettu päähenkilö. 

Uskon, että tarvitsemme kirjallisuuteen monenlaisia päähenkilöitä. Viime viikkoina käynnissä olleet poliisiväkivaltaa vastustavat protestit ja keskustelu rasismista ovat saaneet tämän ajatuksen vahvistumaan. Jotta seuraavat sukupolvet ymmärtäisivät, että kaikenväriset ja -näköiset ihmiset ovat yhtä arvokkaita ja kaikenväristen ihmisten tarinoilla on väliä, me tarvitsemme myös kirjoja, joissa aktiivisina toimijoina on ihmisiä aivan kaikenlaisista etnisistä taustoista.

Rodullistaminen = Rodullistaminen on sosiaalinen prosessi, jossa valta-asemassa olevat liittävät yksilöön tai ihmisryhmään ennakkoluuloja etnisen taustan, uskonnon ja/tai ihonvärin perusteella. (fem-r.fi/sanasto)

Rodullistettu lapsi on harvinainen päähenkilö niin suomenkielisessä lasten- kuin nuortenkirjallisuudessakin. Suomessa ei ole tutkittu, kuinka paljon lasten- tai nuortenkirjallisuudessa on päähenkilöinä rodullistettuja henkilöitä, mutta jotakin osviittaa antaa brittiläisen Centre for Literacy in Primary Educationin (CLPE) vuonna 2017 tekemä tutkimus.

Tutkimuksen mukaan vain yhdessä prosentissa kaikista Iso-Britanniassa vuoden aikana julkaistuista lastenkirjoista, joita oli yli 9000, oli päähenkilönä poc-lapsi (person of colour). Sivuhenkilönä poc-lapsia oli neljässä prosentissa julkaistuista kirjoista. Kun tilanne on Britanniassa tämä, se on oletettavasti Suomen kustannuskentällä vielä onnettomampi.

Kuva: Ulla Lehtinen

Alle olen koonnut listaa suomenkielisistä lasten- ja nuortenkirjoista, joissa on rodullistettu päähenkilö. Osassa listaamistani kirjoista rasismi ja sorto ovat keskeisiä teemoja, osassa nämä eivät nouse merkittäviksi teemoiksi. Ajattelen, että molemmanlaisilla kirjoilla on paikkansa tässä listassa. On tärkeää oppia, miten kaameaa rasismi on. Kuitenkin on samalla tavalla olennaista, että rodullistettuja ihmisiä kuvataan kirjallisuudessa kaikenlaisissa rooleissa ja konteksteissa.

Osa listan kirjoista on vinkattu minulle Instagramissa ja Twitterissä, enkä ole itse lukenut kaikkia listan kirjoja (vielä). Olen myös karsinut listalta ainakin yhden suomenkielisen lastenkirjan, jossa rodullistetun päähenkilön kuvaus on ongelmallista ja stereotypisoivaa.

Toivottavasti lukulistoista on hyötyä sinulle, joka etsit monipuolista luettavaa! Pidetään korvat auki monenlaisille tarinoille! Jos aihe kiinnostaa, kannattaa lukea Chantal-Fleur Sandjonin kirjoittama artikkeli Sankareita haussa: poc-lapset kuvakirjoissa Goethe-instituutin sivuilta.

Lastenkirjoja, joissa on rodullistettu päähenkilö

• Päivi Franzon & Sari Airola: Muuttolintulapsi (2007, Kirjasampo)
• Tuula Kallioniemi: Pöllitty pallo (2019, Otava)
• Johanna Lestelä: Tuikun tärkeä tehtävä (2019, Otava)
• Johanna Lestelä: Tuikku ja pimeän mörkö (2020, Otava)
• Jessica Love: Julius on merenneito (2020, Kustantamo S & S)
• Alex Polan: Pokestop – nappaa varas (2016, readme.fi)
• Veera Salmi & Elina Warsta: Päiväkoti heippakamu -sarja (2016–, Otava)
• Leena Virtanen & Salla Savolainen: Pikku Xing -sarja (2004–2010, Tammi)
• Sankaritarinoita -kirjat

Nuortenkirjoja, joissa on rodullistettu päähenkilö

• Tuula Kallioniemi: Kaksoisolennot (2018, Otava)
• Markku Karpio: Myrskyvaroitus (2008, Otava)
• Sanna Heinonen: Noland (2018, WSOY)
• Tuija Lehtinen: Saimi ja Selma (2014–, Otava)
• Kristina Ohlsson: Hopeapoika (2018, WSOY)
• Rick Riordan: Olympoksen sankarit -sarja (2011–2014, Otava)
• Thomas Taylor: Malamanteri (2020, WSOY)
• Esko-Pekka Tiitinen: Neljän tuulen paita (2016, Aula & Co)
• Anders Vacklin & Aki Parhamaa: Beta-sarja (2018–, Tammi)

Nuorten aikuisten kirjoja, joissa on rodullistettu päähenkilö

• Randa Abdel-Fattah: Näyttääkö pääni tässä isolta? (2007, Karisto)
• Elizabeth Acevedo: Runoilija X (2019, Otava)
• Elizabeth Acevedo: Kaikilla mausteilla (ilmestyy lokakuussa 2020, Otava)
• Tomi Adeyemi: Veren ja luun lapset (2019, Otava)
• Tomi Adeyemi: Koston ja kunnian lapset (ilmestyy syksyllä 2020, Otava)
• K. K. Alongi: Kevätuhrit-sarja (Otava, 2016–2018)
• Mintie Das: Storm Sisters -sarja (2016–,Tammi)
• Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous (2018, WSOY)
• Maurene Goo: Tämä biisi on sinulle (2020, Otava)
• Magdalena Hai: Kolmas sisar (2018, Otava)
• Jenny Han: Pojille, joita joskus rakastin (2018, Sanoma)
• Tahereh Mafi: Rakkaus suurempi kuin meri (2019, Otava)
• Katharine McGee: Amerikan kuninkaalliset (2020, Otava)
• J. S. Meresmaa: Mifonki-sarja (2012–2017, Karisto & Myllylahti)
• Juuli Niemi: Et kävele yksin (2016, WSOY)
• Elina Rouhiainen: Väki-trilogia (2017–2020, Tammi)
• Rainbow Rowell: Eleanor & Park (2016, Viisas elämä)
• Rainbow Rowell: Viimeinen ilta – Pumpkinheads (ilmestyy elokuussa 2020, Otava)
• Nic Stone: Kolme on parillinen luku (2019, WSOY)
• Marja-Leena Tiainen: Kahden maailman tyttö (2013, 2011)
• Angie Thomas: Viha, jonka kylvät (2017, Otava)
• Angie Thomas: Mun vuoro (2020, Otava)
• Seita Vuorela: Lumi (2016, WSOY)
• Nicola Yoon: Kaikki kaikessa (2017, Tammi)
• Nicola Yoon: Aurinko on tähti (2019, Tammi)

Lue myös Anniinan kokoama kirjavinkkilista antirasistisesta nonfiktiosta ja fiktiosta.

// Listaa täydennetty 9.6.2020 Twitterissä saaduilla kirjavinkeillä! Kiitos kaikille kirjoja vinkanneille!

Kuva: Anniina Nirhamo

Minkä kirjan sinä lisäisit listalle? Kerro kommenteissa tai laita viestiä Instagramissa @tarinannuppuja tai @omahuonepodcast!

Onko tässä rasismin Me too? Tämä kysymys ja toive on ollut ilmoilla tällä viikolla, kun George Floyd'n väkivaltainen kuolema ja Black Lives Matter -liike on nostanut rasismin laajasti keskusteluun. Listasimme kasan suomalaista ja suomeksi käännettyä kirjallisuutta, jonka kautta voi sivistää itseään aiheesta!

Yhdysvalloissa keskustelu tuntuu keskittyvän (ymmärrettävästi) erityisesti mustien kokemaan rakenteellisen rasismiin, kun taas Suomessa oman tuntumani mukaan puhutaan kaikkien rodullistettujen ihmisten kohtaamasta rasismista.

Musta – Viittaa ihmisiin jotka ulkoisesti mielletään afrikkalaistaustaisiksi. Afrikkalaistaustaisilla viitataan tässä yhteydessä Saharan eteläpuoleiseen Afrikkaan. (fem-r.fi/sanasto)

Rodullistaminen – Rodullistaminen on sosiaalinen prosessi, jossa valta-asemassa olevat liittävät yksilöön tai ihmisryhmään ennakkoluuloja etnisen taustan, uskonnon ja/tai ihonvärin perusteella. (fem-r.fi/sanasto)

Eri maissa rasismilla on erilainen historia, jonka vuoksi keskustelukin on erilaista. Tähän listaukseen tein rajauksen niin, että valitsin suomalaisten kirjailijoiden teoksia ja sen lisäksi pääasiassa mustien kirjailijoiden teoksia. Mukana on afroamerikkalaisia kirjailijoita sekä eri puolilta Afrikkaa tulevia kirjailijoita.

Lista ei ole mitenkään kaikenkattava, joten päivitän sitä parhaani mukaan. En ole myöskään itse lukenut näitä kaikkia teoksia, vaan suurin osa tuolta fiktion puolelta on vasta lukulistallani.

Nonfiktiota rasismista ja feminismistä

• Koko Hubara: Ruskeat Tytöt
• Jani Toivola: Musta tulee isona valkoinen
• Maryam Abdulkarim ja Eveliina Talvitie: Noin 10 myyttiä feminismistä
• Roxane Gay: Bad Feminist
• Michelle Obama: Minun tarinani
• Trevor Noah: Laiton lapsi
• Malcolm X: Malcolm X
• Marshall Frady: Martin Luther King Jr.

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön anniina | bookstagram (@anniinasbooks) jakama julkaisu Joulu 15, 2017 kello 3.39 PST

Aikuisille suunnattua fiktiota

• Colson Whiteheadin teokset: Nickelin pojat & Balladi John Henrystä
• Ta-Nehisi Coates: Vesitanssija
• Yaa Gyasi: Matkalla kotiin
• Toni Morrisonin teokset: mm. Minun kansani, minun rakkaani ja Sinisimmät silmät
• Alice Walkerin teokset: Häivähdys purppuraa & Meridian
• James Baldwinin teokset, kuten Mene ja kerro se vuorilla
• Taiye Selasi: Ghana ikuisesti
• Chimamanda Ngozi Adichien teokset: mm. Puolikas keltaista aurinkoa & Kotiinpalaajat
• Petina Gappahin teokset, ainakin Pimeydestä loistaa valo
• Kayo Mpoyi: Virtaavan veden sukua
• Chigozie Obioma: Kalamiehet
• Oyinkan Braithwaite: Sisareni, sarjamurhaaja
• Nura Farahin teokset: Aavikon tyttäret & Aurinkotyttö
• Nadha Mohamed: Kadotettujen hedelmätarha

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön anniina | bookstagram (@anniinasbooks) jakama julkaisu Huhti 6, 2020 kello 9.24 PDT

Lue myös Ullan teksti suomenkielisistä lasten- ja nuortenkirjoista, joissa on rodullistettu päähenkilö. YA-lukuvinkkejä löytyy myös bookstagram-tililtäni @anniinasbooks.

Minkä kirjan pitäisi ehdottomasti olla tällä listalla? Kommentoi alle!

Juttua päivitetty viimeksi 8.6.2020.

Suurin osa äänikirjoista luetaan painetusta kirjasta sellaisenaan, mutta myös suoraan äänikirjoiksi kirjoitettavia teoksia tehdään jo. Äänikirja on oma kirjallisuuden alalajinsa, jolla on mahdollisuuksia kehittyä vaikka mihin. Mutta millainen on hyvä äänikirja?

Hyvä äänikirja on sellainen, jonka juonesta ei putoa kärryiltä, vaikka keskittyminen välillä herpaantuu ja kuuntelu on sirpaleista. Äänikirjassa lukijalla on suuri rooli: kirjailijan lukemat teokset tulevat lähemmälle kuin näyttelijän lukemat.

Keräsin yhteen kuusi viime aikoina kuuntelemaani äänikirjaa, jotka ovat tehneet vaikutuksen tai joiden parissa olen erityisesti viihtynyt.

Mari Koppinen & Anna Puu: Minä olen Anna Puu

Anna Puun kymmenvuotisen artistiuran kunniaksi julkaistu muistelmateos esittelee Anna Puun elämää ja uraa hänen kappaleidensa kautta. Jokainen luku on nimetty tietyn kappaleen mukaan, ja äänikirjassa kuullaan myös demoversioita kyseisistä kappaleista. Tässä äänikirjassa on mahtavaa versiointia! Lisäksi Anna Puu lukee kirjan itse, mikä tuo aina paljon lisää äänikirjaan.

Maria Veitola: Veitola

Myös Maria Veitola lukee kirjansa äänikirjoiksi itse. Tuoreena häneltä onkin julkaistu Toisinpäin-niminen teos, joka on kuuntelulistallani, mutta Veitolan olen kuunnellut, ja sitä voin suositella. Kirjailijan itsensä lukemana teos saa mielestäni aivan uuden ulottuvuuden!

Lily Allen: My Thoughts Exactly

Toistan itseäni ja sanon, että myös Lily Allenin teoksen kuuntelukokemus on varmasti astetta kiinnostavampi, kun sen lukee kirjailija ja artisti itse. Omaelämäkerta on myös sisällöllisesti kiinnostava: Allen on elänyt melko vaiherikkaan elämän ja uran. Kirjassa käsitellään paljon muun muassa naisen asemaa musiikkimarkkinoilla. Psst! Äänikirjan lopussa kustannustoimittaja haastattelee Lilyä kirjan kirjoittamisesta!

Elly Griffiths: Ruth Galloway -sarja

Dekkarit sopivat erinomaisesti äänikirjoiksi juonivetoisuudensa ansiosta. Itse nautin tunnelmallisista Ruth Galloway -kirjoista, jotka sijoittuvat Englannin maaseudulle. Päähenkilönä on epävarma ja sympaattinen arkeologi Ruth Galloway, joka jotenkin aina sotkeutuu murhatutkimuksiin. Kirjat alkavat jossain vaiheessa vähän toistaa itseään, mikä ei äänikirjassa ole niin vakavaa... Parempi vain, ettei putoa kärryiltä!

Lindsey Kelk: Meillähän oli tauko

Juonivetoista ja siksi äänikirja-ainesta on usein myös chick lit. Lindsey Kelkiä suositeltiin minulle joskus bookstagramissa, ja pari teosta kuunnelleena voin jakaa suositusta eteenpäin. Kivaa, kevyttä, hauskaa mutta ei typerää kirjallisuutta ei liian usein tule vastaan. 

Tässä teoksessa on kaksi kertojaa, joka aiheutti hieman hämmennystä äänikirjassa, mutta muuten nautin kovasti! Kuuntelin aiemmin myös Kelkin Ikuisen morsiusneidon, joka oli sekin oikein viihdyttävä.

Candance Bushnell: Onko vielä sinkkuelämää?

Viimeisimmäksi kuuntelin Sinkkuelämää-kirjoittajan uusimman, keski-ikäisten naisten deittailua käsittelevän omakohtaisen teoksen (voisiko sitä muistelmaksikin kutsua?). Olen katsonut Sinkkuelämää-sarjaa paljonkin, mutta kirjoja en ole aiemmin lukenut.

Tämä oli positiivinen yllätys, sekä hauska että koskettava, ja sopi hyvin äänikirjaksi rakenteensa ansiosta. Kirja rakentuu luvuista, joista jokainen käsittelee tiettyä aihetta, kuten nuorempien kanssa deittailua (= poikimista), Tinderiä, pyöräilyä tai ökykallista kasvovoidetta.

Seuraavaksi kuuntelulistalla ovat ainakin nämä:

• Heli Laaksonen: Aurinko. Porkkana. Vesi
• Antti Holma: Kauheimmat runot
• Venla Pystynen & Linda-Maria Roine: Ei koira muttei mieskään
• Astrid Swan: Viimeinen kirjani
• Reese Witherspoon: Whiskey in a Teacup
• Jojo Moyesin kirjat
• Clare Macintoshin dekkarit

Vinkkaa kommenteissa paras kuuntelemasi äänikirja!

Isänpäivä lähestyy ja kirjakauppojen mainokset esittelevät taas toinen toistaan äijämäisempiä teoksia lahjavinkkeinä isälle. Isäthän lukevat vain miesten kirjoittamia dekkareita ja urheilijaelämäkertoja, vai miten se meni...? 

Koska kirjakauppojen mainoslehdet liputtavat vuodesta toiseen yhdenlaisen, kapean mieskäsityksen puolesta, kokosimme oman listamme kiinnostavista, isänpäivälahjaksi sopivista teoksista. Näistä osassa pääosaan pääsee kaunis kieli, osassa kiinnostava tarina, osassa hurja ilmiö. Osassa listan teoksista myös miehuus ja isyys ovat keskeisessä roolissa.

Löytyisikö näiden kirjojen joukosta sopiva lahjavaihtoehto sinun isällesi, papallesi tai isähahmollesi? Hyvää isänpäivää kaikille isille ja isinmielisille!

Fiktiota lahjaksi isälle

Maja Lunde: Sininen (Tammi, 2019) – Miltä näyttää maailma, jossa vesi on loppumassa? Kahdessa aikatasossa hurjasti etenevä kertomus sopii lahjaksi isälle, jota kiinnostavat ekodystopiat ja joka on huolissaan ilmaston nykytilasta.

Pajtim Statovci: Bolla (Otava, 2019) – Kansainväliseen menestykseen kiitäneen Statovcin kolmas romaani on hieno mutta epämiellyttävä kuvaus sodasta, kodittomuudesta, ikävästä, ihmisyydestä ja rakkaudestakin. Kauniskielinen teos järisyttää, ja on äärimmäisen ajankohtainen lahja, sillä se nostettiin tällä viikolla Finlandia-palkintoehdokkaiden joukkoon.

Antti Rönkä: Jalat ilmassa (Gummerus, 2019) – Röngän koskettava esikoisromaani käsittelee myös isän ja pojan suhdetta. Esimerkiksi opettajaisää voisi kiinnostaa kuvaus siitä, miten koulukiusaaminen vaikuttaa elämään nuorena aikuisenakin.

Lisa Morton ja Leslie S. Klinger (toim.): Klassikkokirjailijoiden parhaat kummitustarinat (Minerva, 2019) – Pitääkö isä kummitusjutuista? Tämä kirja kokoaa yksien kansien väliin kaikkien aikojen parhaat mysteerijutut. Teoksesta löytyy muun muassa Charles Dickensin ja Edgar Allan Poen kummitusjuttuja, Mortonin ja Klingerin asiantuntevilla saatesanoilla varustettuina.

Édouard Louis: Ei enää Eddy (Tammi, 2019) – Millaista on kasvaa aikuiseksi keskellä sellaisten ihmisten joukkoa, joka ei hyväksy sinun tapaasi olla mies? Ei enää Eddy kertoo koskettavan tarinan homoseksuaalista Eddystä, joka kasvaa pohjoisranskalaisella teollisuuspaikkakunnalla sovinismin, väkivallan ja näköalattomuuden keskellä.

Kim Thuy: Ru ja Vi (Gummerus, 2019) – Kim Thuyn kielen laineilla kauniisti keinuvat teokset kurkistavat pakolaisuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksiin. Thuyn omat juuret ovat Vietnamin venepakolaisuudessa ja kirjat ammentavat myös hänen omasta henkilöhistoriastaan.

Tietokirjallisuutta ja nonfiktiota lahjaksi isälle

Aura Koivisto: Mies ja merilehmä – Luonnontutkija Georg Stellerin kohtalokas tutkimusmatka (Into, 2019) – Kirja kertoo saksalaisesta tiedemiehestä Georg Stelleristä, joka matkallaan kohti Alaskaa näkee maailman ainoana tutkijana stellerinmerilehmän. 27 vuotta myöhemmin laji kuolee sukupuutton. Teos tutkailee kiehtovalla tavalla 1700-luvun luonnontieteilijöiden maailmankuvaa ja heidän suhdettaan luontoon.

Antti Heikkinen: Kallio-poika – Peilikuvassa Kalle Päätalo (Gummerus, 2019) – Mikäli isä fanittaa Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa, kirjallinen sukellus Päätalon elämään voisi olla sopiva lahja hänelle. Teoksessa Heikkinen peilaa omaa lukijuuttaan ja kirjailijuuttaan viihdyttävällä tavalla Päätalon elämään. Miksi rakastettu kirjailija onnistuu teoksillaan hurmaamaan yhä uudet lukijasukupolvet?

Taina Tervonen ja Anna Autio: Hukkuneet (Kustantamo S&S, 2019) – "Välimerestä on tullut Euroopan suurin joukkohauta. Noin 30 000 ihmistä on menettänyt henkensä sitä ylittäessä." Venepakolaisuutta käsittelevä tietokirja kysyy, keitä olivat he, jotka eivät koskaan päässeet perille, ja miten heidän elämänsä vaikutti ihmisiin, jotka työnsä puolesta ovat tekemisissä uhrien kanssa. Kirja on ajankohtainen myös siksi, että se noteerattiin tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkuudella tänä syksynä.

Jessika Aro: Putinin trollit (Johnny Kniga, 2019) – Informaatiosodankäynnin kiemuroihin johdatteleva teos on hyytävää luettavaa. Aro kuvaa journalistisella tarkkuudella, miten Venäjä ei kaihda käyttää lokakamppanjoita, valeuutisia, sometrolleja ja kyberhyökkäyksiä vastustajiensa vaientamiseen.

Jake Nyman: Kielletyt levyt – Sata vuotta musiikin sensuuria (Gummerus, 2019) – Tämä kirja sopii kuin nenä päähän isälle, joka rakastaa musiikkia ja on kiinnostunut sen kummallisesta historiasta! Millä perusteilla musiikkia on sensuroitu totalitaristisissa valtioissa, entä länsimaisissa demokratioissa? Mitkä levyt on kielletty meillä täällä Suomessakin?

Lisa Brennan-Jobs: Pikkusintti (WSOY, 2019) – Brennan-Jobsin muistelmat keskittyvät vaikeaan ja ristiriitaiseen isäsuhteeseen. Steve Jobs ei ollut hyvä isä, mutta kirja on hyvä. Ehkä se herättää isälle ajatuksia vanhemmuudesta! Lue myös Anniinan keväällä kirjoittama arvio Pikkusintistä.

Tara Westover: Opintiellä (Tammi, 2018) – Westoverinkaan isä ei ollut parhaasta päästä. Muistelmateoksessa käsitellään paljon lapsuutta, perhettä ja naiseksi kasvamista. Ennen kaikkea kirjaa kuitenkin luetaan oodina koulutukselle ja sivistykselle: Tiukan uskonnollisen yhteisön keskellä kasvanut Westover ei saa lapsena käydä koulua, mutta irtauduttuaan yhteisöstä hän etenee lopulta tohtoriksi asti.