Twitterissä kyseltiin pari viikkoa sitten vinkkejä lasten- ja nuortenkirjoista, joissa on monenlaisista etnisistä taustoista tulevia henkilöitä. Keksin äkkiseltään vain kourallisen tällaisia kirjoja. Tämä tuntui järkyttävältä. Siksi päätin koostaa listan suomenkielisistä lasten- ja nuortenkirjoista, joissa on rodullistettu päähenkilö. 

Uskon, että tarvitsemme kirjallisuuteen monenlaisia päähenkilöitä. Viime viikkoina käynnissä olleet poliisiväkivaltaa vastustavat protestit ja keskustelu rasismista ovat saaneet tämän ajatuksen vahvistumaan. Jotta seuraavat sukupolvet ymmärtäisivät, että kaikenväriset ja -näköiset ihmiset ovat yhtä arvokkaita ja kaikenväristen ihmisten tarinoilla on väliä, me tarvitsemme myös kirjoja, joissa aktiivisina toimijoina on ihmisiä aivan kaikenlaisista etnisistä taustoista.

Rodullistaminen = Rodullistaminen on sosiaalinen prosessi, jossa valta-asemassa olevat liittävät yksilöön tai ihmisryhmään ennakkoluuloja etnisen taustan, uskonnon ja/tai ihonvärin perusteella. (fem-r.fi/sanasto)

Rodullistettu lapsi on harvinainen päähenkilö niin suomenkielisessä lasten- kuin nuortenkirjallisuudessakin. Suomessa ei ole tutkittu, kuinka paljon lasten- tai nuortenkirjallisuudessa on päähenkilöinä rodullistettuja henkilöitä, mutta jotakin osviittaa antaa brittiläisen Centre for Literacy in Primary Educationin (CLPE) vuonna 2017 tekemä tutkimus.

Tutkimuksen mukaan vain yhdessä prosentissa kaikista Iso-Britanniassa vuoden aikana julkaistuista lastenkirjoista, joita oli yli 9000, oli päähenkilönä poc-lapsi (person of colour). Sivuhenkilönä poc-lapsia oli neljässä prosentissa julkaistuista kirjoista. Kun tilanne on Britanniassa tämä, se on oletettavasti Suomen kustannuskentällä vielä onnettomampi.

Kuva: Ulla Lehtinen

Alle olen koonnut listaa suomenkielisistä lasten- ja nuortenkirjoista, joissa on rodullistettu päähenkilö. Osassa listaamistani kirjoista rasismi ja sorto ovat keskeisiä teemoja, osassa nämä eivät nouse merkittäviksi teemoiksi. Ajattelen, että molemmanlaisilla kirjoilla on paikkansa tässä listassa. On tärkeää oppia, miten kaameaa rasismi on. Kuitenkin on samalla tavalla olennaista, että rodullistettuja ihmisiä kuvataan kirjallisuudessa kaikenlaisissa rooleissa ja konteksteissa.

Osa listan kirjoista on vinkattu minulle Instagramissa ja Twitterissä, enkä ole itse lukenut kaikkia listan kirjoja (vielä). Olen myös karsinut listalta ainakin yhden suomenkielisen lastenkirjan, jossa rodullistetun päähenkilön kuvaus on ongelmallista ja stereotypisoivaa.

Toivottavasti lukulistoista on hyötyä sinulle, joka etsit monipuolista luettavaa! Pidetään korvat auki monenlaisille tarinoille! Jos aihe kiinnostaa, kannattaa lukea Chantal-Fleur Sandjonin kirjoittama artikkeli Sankareita haussa: poc-lapset kuvakirjoissa Goethe-instituutin sivuilta.

Lastenkirjoja, joissa on rodullistettu päähenkilö

• Päivi Franzon & Sari Airola: Muuttolintulapsi (2007, Kirjasampo)
• Tuula Kallioniemi: Pöllitty pallo (2019, Otava)
• Johanna Lestelä: Tuikun tärkeä tehtävä (2019, Otava)
• Johanna Lestelä: Tuikku ja pimeän mörkö (2020, Otava)
• Jessica Love: Julius on merenneito (2020, Kustantamo S & S)
• Alex Polan: Pokestop – nappaa varas (2016, readme.fi)
• Veera Salmi & Elina Warsta: Päiväkoti heippakamu -sarja (2016–, Otava)
• Leena Virtanen & Salla Savolainen: Pikku Xing -sarja (2004–2010, Tammi)
• Sankaritarinoita -kirjat

Nuortenkirjoja, joissa on rodullistettu päähenkilö

• Tuula Kallioniemi: Kaksoisolennot (2018, Otava)
• Markku Karpio: Myrskyvaroitus (2008, Otava)
• Sanna Heinonen: Noland (2018, WSOY)
• Tuija Lehtinen: Saimi ja Selma (2014–, Otava)
• Kristina Ohlsson: Hopeapoika (2018, WSOY)
• Rick Riordan: Olympoksen sankarit -sarja (2011–2014, Otava)
• Thomas Taylor: Malamanteri (2020, WSOY)
• Esko-Pekka Tiitinen: Neljän tuulen paita (2016, Aula & Co)
• Anders Vacklin & Aki Parhamaa: Beta-sarja (2018–, Tammi)

Nuorten aikuisten kirjoja, joissa on rodullistettu päähenkilö

• Randa Abdel-Fattah: Näyttääkö pääni tässä isolta? (2007, Karisto)
• Elizabeth Acevedo: Runoilija X (2019, Otava)
• Elizabeth Acevedo: Kaikilla mausteilla (ilmestyy lokakuussa 2020, Otava)
• Tomi Adeyemi: Veren ja luun lapset (2019, Otava)
• Tomi Adeyemi: Koston ja kunnian lapset (ilmestyy syksyllä 2020, Otava)
• K. K. Alongi: Kevätuhrit-sarja (Otava, 2016–2018)
• Mintie Das: Storm Sisters -sarja (2016–,Tammi)
• Siiri Enoranta: Tuhatkuolevan kirous (2018, WSOY)
• Maurene Goo: Tämä biisi on sinulle (2020, Otava)
• Magdalena Hai: Kolmas sisar (2018, Otava)
• Jenny Han: Pojille, joita joskus rakastin (2018, Sanoma)
• Tahereh Mafi: Rakkaus suurempi kuin meri (2019, Otava)
• Katharine McGee: Amerikan kuninkaalliset (2020, Otava)
• J. S. Meresmaa: Mifonki-sarja (2012–2017, Karisto & Myllylahti)
• Juuli Niemi: Et kävele yksin (2016, WSOY)
• Elina Rouhiainen: Väki-trilogia (2017–2020, Tammi)
• Rainbow Rowell: Eleanor & Park (2016, Viisas elämä)
• Rainbow Rowell: Viimeinen ilta – Pumpkinheads (ilmestyy elokuussa 2020, Otava)
• Nic Stone: Kolme on parillinen luku (2019, WSOY)
• Marja-Leena Tiainen: Kahden maailman tyttö (2013, 2011)
• Angie Thomas: Viha, jonka kylvät (2017, Otava)
• Angie Thomas: Mun vuoro (2020, Otava)
• Seita Vuorela: Lumi (2016, WSOY)
• Nicola Yoon: Kaikki kaikessa (2017, Tammi)
• Nicola Yoon: Aurinko on tähti (2019, Tammi)

Lue myös Anniinan kokoama kirjavinkkilista antirasistisesta nonfiktiosta ja fiktiosta.

// Listaa täydennetty 9.6.2020 Twitterissä saaduilla kirjavinkeillä! Kiitos kaikille kirjoja vinkanneille!

Kuva: Anniina Nirhamo

Minkä kirjan sinä lisäisit listalle? Kerro kommenteissa tai laita viestiä Instagramissa @tarinannuppuja tai @omahuonepodcast!

Bookstagramissa on tällä viikolla keskusteltu arvostelukappaleista, niiden merkitsemisestä ja siitä, miten ne toimivat. Kiitos @kirjatus-tilin Saralle, joka aloitti kiinnostavan keskustelun tägäämällä mukaan myös monen kustantamon! Mulle herää tästä aiheesta niin paljon ajatuksia, että Instagram ei nyt riitä!

Arvostelukappaleet saattavat herättää voimakkaita tunteita. Käsittääkseni esimerkiksi monella kirjabloggaajalla on linja kieltäytyä niistä kokonaan. Usein arvostelukappaleista postaaminen herättää kysymyksen siitä, onko arvio luotettava. Uskaltaako teoksesta kertoa mielipiteensä rehellisesti, kun sen on saanut ilmaiseksi? Arvostelukappaleista kieltäytyminen saatetaan siis pitää merkkinä rehellisyydestä, en ole myynyt sieluani markkinavoimille.

Keskustelu nivoutuu kiinnostavalla tavalla journalismin ja markkinoinnin rajankäyntiin ja siihen, miten ne sekoittuvat "uusien" julkaisualustojen myötä. Kun sekä perinteinen media että mainostajat toimivat samoilla alustoilla (kuten Instagramissa), ei ihmekään, että sisällön tavoitteet saattavat joskus olla sen katsojalle epäselvät. Lisäksi soppaan tulevat mukaan "vaikuttajat", jotka tekevät eri "tasoista" markkinointia eri yrityksille omissa kanavissaan.

Sen vuoksi on hyvä, että kaupallisen sisällön tuottamiseen ja merkitsemiseen tehdään yhteisiä pelisääntöjä. Kuluttaja-asiamiehen tuore ohje Vaikuttajamarkkinointi sosiaalisessa mediassa löytyy osoitteesta kkv.fi. Kaupallisen sisällönkin pitää olla uskottavaa, jotta se toimii. Hyvä vaikuttajamarkkinointi perustuukin brand matchiin: siihen, että sisällöntuottaja aidosti fanittaa tuotetta tai palvelua.

Onko arvostelukappaleiden vastaanottaminen kaupallista?

Suomalaisessa kirjasomekentässä kaupallisuudesta puhuminen tuntuu kuitenkin vähän hassulta. Kenellekään ei varmastikaan ole maksettu siitä, että hän kehuisi tiettyä kirjaa. Jotkin suomalaiset kustantamot ovat tehneet kaupallista yhteistyötä vaikuttajien kanssa, mutta toistaiseksi vähän. Esimerkkinä tästä Kalenterikarjun ja Miklun tekemä kampanja Otavan kanssa. Kaupallinen yhteistyö siis tarkoittaa, että siinä liikkuu rahaa.

Mutta kun arvostelukappaleista on kyse, on mielestämme mielekkäämpää lähestyä asiaa journalismin näkökulmasta. Arvostelukappaleita lähetetään ja on aina lähetetty perinteisen median edustajille: toimittajille ja toimituksiin. Samoin esimerkiksi naistenlehtiin lähetetään kosmetiikkaa, ruokaa ja milloin mitäkin. Olen itse toimittaja ja työskennellyt muun muassa naistenlehdessä.

Tuotteista ei velvoiteta kirjoittamaan eikä niitä velvoiteta kehumaan, se on ainoastaan tuotteen lähettäjän kaino toive. Toimittajalle tuotteiden esittely ja arvioiden kirjoittaminen on journalismia. Tuotteen lähettäjälle se on markkinointia siinä mielessä, että pyrkimyksenä on tietysti saada tuotteelle näkyvyyttä. Mainokset ovat asia erikseen.

Toki tässä käydään aina rajankäyntiä. Joidenkin mielestä esimerkiksi naistenlehtimaailma on liian kaupallinen. Samasta asiasta on kyse myös kirjamaailman arvostelukappaleet ja kaupallinen yhteistyö -keskustelussa.

Miten arvostelukappaleita saa?

Arvostelukappaleet ovat siis alunperin muun muassa lehdistölle tarkoitettuja ilmaiskappaleita, jotka lähetetään toimituksiin siksi, että toimittajat kirjoittaisivat niistä arvion, suosituksen, vinkkauksen tai muuta sellaista. Toimituksiin tulee kirjoja niin paljon, ettei niitä kaikkia välttämättä kukaan lue. Toimittajia ei ole velvoitettu lukemaan kirjoja tai kirjoittamaan niistä.

Perinteisen median lisäksi tavaroita lähetetään nykyään bloggaajille ja erinäisille somevaikuttajille. (Jatkossa: kirjabloggaajat.) Välillä kustantamot lähestyvät bloggaajaa ja kysyvät, saako lähettää kirjoja ja saako osoitteen laittaa talteen jatkoa varten. Tämän jälkeen kirjoja saattaa alkaa tulla yllätyksenä.

Välillä tuntuu hassulta, että yksityishenkilöille lähetetään tavaraa samassa määrin kuin toimituksiin. Kotonani ei ole erillistä kirjahuonetta eikä muutenkaan paljon tilaa. Sama (positiivinen) ongelma on esimerkiksi kauneusbloggaajilla. Kuulemani mukaan jotkut säilyttävät ilmaiseksi saamiaan tuotteita esimerkiksi saunassa, koska muualla tilaa ei ole. Arvostelukappaleiden saaminen suuressa määrin herättää ristiriitaisia tunteita, mutta samalla kirjojen saaminen on ihanaa.

Bloggaaja voi myös itse lähestyä kustantajaa ja pyytää arvostelukappaletta jostain tietystä kirjasta. En tiedä, millaiset kriteerit eri kustantamoilla on siihen, kenelle arvostelukappaleita lähetetään. En tiedä, kuinka usein kieltäydytään lähettämästä kirjaa tai arvostelukappalepyyntöihin jätetään vain vastaamatta. Minulle on joskus jätetty vastaamatta. Jonkinlainen peruste pyynnölle pitänee olla, esimerkiksi kirjablogi tai bookstagram. 

Seuraajamäärilläkään ei välttämättä ole suurta merkitystä. Nykyään puhutaan mikrovaikuttajista, joilla on pieni mutta sitoutunut yleisö. Mikrovaikuttajalla on makrovaltaa, sillä he vaikuttavat omien seuraajiensa mielipiteisiin samalla tavalla kuin ystävien mielipiteisiin. (Lähde.) Rohkeasti siis vain arvostelukappaleita pyytämään, ei siinä mitään menetäkään!

Arvostelukappaleet auttavat kirjablogin pyörittämisessä siinä mielessä, että minulla ei ainakaan ole varaa ostaa kaikkia kirjoja itselleni, mutta haluan osallistua kirjallisuuskeskusteluun ja ylläpitää sitä. Erityisesti podcastimme kohdalla pidän jonkin verran tärkeänä sitä, että käsittelyssä on ajankohtaisia kirjoja ja kirjailijoita. Käytän paljon kirjastoa, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudun kirjastoissa uutuuskirjojen varausjonot ovat tuhottoman pitkät.

Miten kirjat valikoituvat?

Toimittajat ovat sitoutuneet Journalistin ohjeisiin, jotka ovat ammattikunnan perusta. Journalismi perustuu muun muassa siihen, että sisältöä koskevat ratkaisut tehdään journalistisin perustein eikä päätösvaltaa voi luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Journalistilla on myös oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

"Journalistin perustein" kirjat siis valikoidaan esimerkiksi yleisen kiinnostavuuden ja ajankohtaisuuden perusteella. Journalistiset perusteet kattavat myös sen, että mitään yritystä ei pidä suosia. Kirjablogi on henkilökohtaisempi kanava kuin sanoma- tai aikakauslehti, jolloin valintaperusteet liittyvät enemmän bloggaajan omiin mieltymyksiin. Siinä journalistiset perusteet voisivat tarkoittaa juurikin riippumattomutta.

Kirjabloggaajien arvostelukappaleisiin liittyy samoja sääntöjä kuin toimittajienkin saamiin. Ennakkokappaleen mukana saattaa tulla ohjeistus siitä, milloin kirjan sisällöstä saa postata sosiaaliseen mediaan. Esimerkiksi Laura Lindstedtin uutuuskirja Ystäväni Natalian kyljessä tuli ohjeistus siitä, mitä saa julkaista ennen embargoa ja mitä vasta sen jälkeen. Tyypillisesti kirjan kansista saa ottaa kuvan, mutta esimerkiksi sisällöstä ei saa puhua ennen kirjan julkaisupäivää.

Postaan Instagramiin pääasioissa kirjoista, jotka olen lukenut. Luen sekä ilmaiseksi saamiani, itse ostamiani että kirjaston kirjoja. Välillä arvostelukappale saa kiinnostumaan kirjasta, johon ei muuten olisi tullut tartuttua. En kuitenkaan lue kaikkia minulle lähetettyjä kirjoja, ellen ole itse pyytänyt niitä. Laitan osan kirjoista suoraan kiertoon esimerkiksi ystäville. Silloin en myöskään postaa niistä bookstagramiin. 

Oma lukunsa on vielä se, kun työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Olemme molemmat olleet siinä ihanassa tilanteessa, että olemme saaneet (Ulla edelleen) kirjoittaa kirjoista myös työksemme. Silloin samat, töiden kautta saadut kirjat saattavat näkyä bookstagramissa. Arvostelukappaleina työn tai somen kautta saadut, itse ostetut sekä kirjaston kirjat saattavat mennä iloisesti sekaisin.

Tällöinkin on tietysti läpinäkyvyyden kannalta parasta merkata Instagramissa, jos kirja on ilmaistuote. On kuitenkin hieman eri asia, lukeeko kirjan töiden vuoksi vai "somen vuoksi". Eli onko ilmaistuote lähetetty sinulle sen vuoksi, että olet somevaikuttaja vai sen vuoksi, mitä teet työksesi.

Toimittajien lisäksi ilmaiskappaleita saavat esimerkiksi kirjakauppojen edustajat. Jos kirjakaupassa työskentelevällä on bookstagram, nämä työn takia luetut kirjat varmaan usein päätyvät myös Instagramiin.

Onko se kaupallisuus sitten saatanasta?

Mediakentän jatkuva muutos tekee tästä kaikesta kiinnostavaa. Mediasisältöjä tehdään hyvin erilaisista lähtökohdista. Kaikki mediatoimijat eivät tietenkään sitoudu journalistin ohjeisiin eikä tietenkään kaikki mediasisältö ole journalistista. Se, mikä on journalismia, on niin laaja ja hankala kysymys, etten sitä nyt lähde tässä pohtimaan.

Arvostelukappaleita vastaanottaessa tulee joka tapauksessa eteen kysymys, pitääkö kirjabloggaaja itseään enemmän ns. journalistisena vai kaupallisena sisällöntuottajana. Ovatko nämä ristiriidassa? Voiko olla molempia?

Mielestäni niiden ei tarvitse olla ristiriidassa. Arvostelukappaleiden vastaanottaminen ja niistä kirjoittaminen ei ole välttämättä kaupallista, jos sisältöä koskeva päätösvalta on bloggaajalla itsellään (kuten sen pitäisi olla). Lisäksi kirjabloggaaja voi mielestäni tehdä myös kaupallista yhteistyötä siinä missä muistakin aiheista bloggaavat, eikä sen pitäisi olla mikään ongelma.

Myös perinteinen media (Yleä lukuunottamatta) rahoittaa toimintansa mainoksilla. Se on sen anstaintalogiikka, joka tosin on nyt kriisissä – minkäs muun kuin median murroksen takia. Totta kai on olemassa se riski, että mainostajalla on vaikutusta (journalistiseen) sisältöön. Kukapa haluaisi suututtaa mainostajat, jos se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi lehden rahoitus lakkaa..? Rajankäyntiä siis, jatkuvaa itsereflektointia ja oman toiminnan arviointia.

En pelkää suututtavani kustantamoja kriittisellä Instagram-arviolla. Enemmän mietin kirjailijaa, joka lukee omasta kirjastaan kirjoitetun postauksen. Siksi haluan muotoilla asiat rakentavasti, ja toki välillä mietin, mitä kehtaan sanoa. Suomessa piirit ovat kuitenkin todella pienet. Arvostelukappaleiden saaminen ei tähän vaikuta.

Summa summarum...

Arvostelukappaleiden vastaanottaminen ei velvoita mihinkään, jolloin se ei myöskään ole kaupallista. Siinä vaiheessa bloggaajan ja somettajan on kuitenkin hyvä tietää ero journalismin, markkinoinnin ja mainonnan välillä ja pohtia, mikä on oman tekemisen lähtökohta. Sen ei tulisi vaikuttaa arvioon, että tuote on saatu ilmaiseksi – ei kustantajienkaan mielestä.

Kaupallisissa yhteistöissä ei myöskään ole mielestäni mitään väärää ja niitäkin voi tehdä, kun ne merkitsee selvästi ja on aina läpinäkyvä kaikessa sisällöntuotannossaan. Kirjat eivät ole aiheena sen pyhempi kuin muutkaan, joiden ympärillä tehdään kaupallista yhteistyötä.

Koko keskustelu myös kertoo kiinnostavalla tavalla siitä, miten pysyvästi mediakenttä on muutoksessa. Käsitteet ja toimintatavat eivät ole vakiintuneet, vaan niitä rakennetaan ja muokataan koko ajan yhdessä. Somesisältöjä on yhtä monta tapaa tehdä kuin on tekijöitäkin ja ne ovat kaikki täysin ok.

Kuvien kirjat saatu arvostelukappaleina kustantajalta.

Välillä inspiraatio nuupahtaa hetkeksi, ja aivot lyövät tyhjää, kun pitäisi keksiä, millaisen kuvan seuraavaksi jakaisi bookstagram-tilillä. Näin käy minulla ainakin melko usein. Siispä päätin listata parhaat ideat bookstagram-kuviin. 

1. Kirjoita arvostelu kirjasta. Arvostelu on ehkä klassisin bookstagram-postauksen aihe ja aivan syystä. Kirjavinkkien jakaminen toisille on bookstagramin kultainen sydän. 
2. Kokoa kuvaan kirjanmerkkisi ja kerro, mistä olet ne hankkinut. Onko jokin niistä suosikkisi? 
3. Mikä on salainen kirjapaheesi? Taitteletko kirjojen sivut koirankorville, unohdatko toistuvasti palauttaa kirjaston kirjat vai luetko aina kirjojen viimeiset lauseet ensimmäisenä?
4. Listaa kuukauden luetut kirjat. Tämä on näppärä ja suosittu postaustyyppi, joka koostaa yhteen kuukauden aikana ahmitut sivut. Halutessaan voi kertoa, minkä arvosanan annoit kullekin kirjalle.
5. Mikä on paras lukemasi klassikkokirja? Entä mikä on inhokkisi?
6. Jaa eri genrejen suosikkikirjasi seuraajiesi kanssa. Mikä on paras lukemasi YA-kirja, dekkari, lastenkirja tai klassikko? Vaihtoehtoisesti kerro, mikä on paras osa jostakin kirjasarjasta. Voittaako Liekehtivä pikari Puoliverisen prinssin ja peittoaako Hopeinen tuoli Velhon ja leijonan?
7. Kirjoita rakkauskirje lempikirjallesi. Mitä muistat ensikohtaamisestanne? Oliko lempenne rakkautta ensisilmäyksellä vai muuttuiko suhde vihasta rakkaudeksi? 
8. Koosta seuraavan kuukauden "aion lukea nämä kirjat" eli "to be read" -lista. Lukusuunnitelmat muuttuvat jatkuvasti, mutta toisinaan on hauska fiilistellä kaikkia lukemattomia teoksia ja pohtia, mitkä kirjat tekisi mieli lukea juuri tällä hetkellä.
9. Jaa epäsuositut kirjoihin liittyvät mielipiteesi. Mitä sellaisia kirjoja vihaat, joita kaikki muut rakastavat?
10. Räpsäise kuva kirjahyllystäsi ja kerro, mikä on logiikka kirjahyllysi järjestyksen takana. Onko kirjat kenties järjestetty genreittäin, väreittäin vai aakkosittain? 
11. Mitkä ovat huonoimmat koskaan lukemasi kirjat?
12. Millaisia ovat lapsuutesi lempikirjat? Millaisia muistoja kyseisiin kirjoihin liittyy?
13. Ketkä bookstagrammaajat inspiroivat sinua? Anna shoutout esimerkiksi viidelle bookstagrammaajalle, joiden kuvia tai tekstejä olet ihastellut kuluneen viikon aikana.
14. Jaa paras vinkkisi toisille bookstagrammaajille. Olipa se sitten huikea sovellus kuvien muokkaamiseen tai fiidin suunnitteluun tai jotain aivan muuta, ole mukava muille ja laita hyvä kiertämään. (Ja talteen poimi Anniinan vinkit bookstagrammaijlle aiemmasta postauksestamme!)
15. Ota kuva sen fiktiivisen maailman kartasta, johon haluaisit matkustaa, ja kerro, miksi matkustaisit juuri sinne. 
16. Tee kirjasoittolista lempikirjallesi. Mitkä biisit tuovat mieleesi aina kyseisen kirjan? 
17. Harry Pottereista voi ammentaa ideoita kuviin vaikka loputtomasti! Mihin Harry Potter -tupaan kuulut? Kuka on suosikkihahmosi Harry Pottereista? Mikä on ensimmäinen Potter-muistosi? Kokoa kuvaan kaikki omistamasi Potter-aiheinen rekvisiitta ja ota kaikkien aikojen fanikuva. 
    
18. Millaiset lukueväät otat mukaan kirjamatkoillesi? Juotko kirjan äärellä teetä, kahvia, kaakaota vai jotain väkevämpää? 
19. Mitkä ovat guilty pleasure -kirjojasi? 
20. Mitä kirjaa luet parhaillaan? Mitä olet pitänyt siitä tähän mennessä? 
21. Kerro, ketkä kirjailijat ovat suosikkejasi. Miksi rakastat juuri heidän tuotantoaan ja kuinka monta kirjaa olet lukenut heiltä?
22. Keihin kirjallisuuden henkilöhahmoihin samaistuit eniten lapsena? Oliko Vaahteranmäen Eemeli, Vihervaaran Anna tai neiti Etsivä ihailusi kohde? Miksi?
23. Jos kirjoittaisit kirjan, mistä se kertoisi? Millainen on täydellinen kirja, jonka haluaisin lukea?
24. Jaa hyvä sitaatti kirjasta. Poimi esimerkiksi mainio sitaatti Muumi-kirjoista tai muutama säe koskettavista voimarunoista.
25. Kerro, mitä kirjaa rakastit teini-ikäisenä. Millaisia muistoja kirjaan liittyy?
26. Nappaa kuva suosikkikirjastostasi tai suosikkikirjakaupastasi ja jaa se. Kerro, miksi juuri kyseinen paikka on suosikkisi. 
27. Mikä kirjasta tehty elokuva hurmasi sinut? Oletko nähnyt kirjaan pohjautuvia elokuvia, jotka ovat parempia kuin alkuperäisteos? 
28. Kenen kirjailijan kirjoja omistat eniten? Kokoa kuvaan kaikki kirjat ja kerro, miksi kirjoja on päässyt kertymään niin paljon. 
29. Tee kirjasateenkaari. Etsi kaikki sateenkaaren värit kirjahyllystäsi ja pinoa kirjat kuvaa varten. 
30. Hyppää mukaan kuvaan ja ota kuva itsestäsi kirjan kanssa. 
31. Kokoa kuvaan kaikki hyllystäsi löytyvät kirjat, joita et ole vielä lukenut, mutta joille arvelet antavasi arvosanaksi 5 tähteä. Jaa kuva hastagilla #5starpredictionstag ja käy tägin takana kurkkaamassa, millaisia ennakointeja toiset bookstagrammaajat ovat tehneet. 
32. Missä luet kaikista mieluiten? Ota kuva suosikkilukunurkastasi. 
33. Mikä on lohtukirjasi? Mihin kirjaan tartut, kun haluat lohtua ja turvaa? 
34. Jotkin kirjat voisi lukea uudestaan ja uudestaan loputtoman monta kertaa! Mitä kirjoja sinä olet lukenut useita kertoja? 

Mitkä bookstagram-kuvaideat puuttuvat listalta? Kerro suosikkisi kommenteissa! 

Kotimaisten kirjapodcastien määrä räjähti vuonna 2018. Muutamat tienraivaajat olivat pyörineet jo pidempään, mutta tuntuu, että viime vuonna alkoi kunnolla tapahtua. Podcastit ovat nyt kunnolla levinneet Suomeen, mikä näkyy myös kirjapodcastien määrässä. Ja mikä sen hienompaa!

Tässä postauksessa pyrimme listaamaan kaikki suomalaiset kirja-aiheiset podcastit. Päivitämme listaa sitä mukaa, kun uusia podcasteja syntyy ja/tai törmäämme niihin. Vinkkaathan, jos joku podcast puuttuu listasta!

Juttua on päivitetty viimeksi kesäkuussa 2020.

Sivumennen

Kotimaisten kirjapodcastien äiti Sivumennen elää ja voi hyvin jo kolmatta vuotta. Sivumennenissä puhutaan myös ajankohtaisista aiheista kirjallisuuden ympäriltä, feministeinä tietysti. Fanitamme Jonna Tapanaisen ja Johanna Laitisen asennetta, tyyliä ja ajatuksia suuresti!

Kertojan ääni

Aktiivisesti jo parin vuoden ajan päivittynyt Kertojan ääni -podcast käsittelee kirjallisuutta ja kirjoittamista monilta kanteilta. Osassa jaksoista on mukana vieraita, osassa podcastaajat Essi Pulkkinen ja Jukka Ahola juttelevat kahdestaan. Podcastin erikoisuuksiin kuuluvat novellijaksot, jossa Essi ja Jukka lukevat tekstejään ääneen. Tässä on muuten teknisesti erittäin laadukas podcast!

Lukuvika

Loppuvuodesta 2017 aloittaneessa Lukuvika-podcastissa puhutaan kirjallisuudesta rennosti ja fiksusti. Essi Rötkösen ja Jenni Lindvallin käsittelyssä ovat olleet muun muassa suorituskulttuuri ja okkultismi. Podcastin nimikko-osio on mainitsemisen arvoinen: siinä podcastaajat kertovat "lukuvikansa", eli kaikki ne kirjat, joita ei ole tullut luettua. Toinen suosikkiosiomme on "en ole lukenut, mutta tuomitsen silti."

Kirjapinon takaa

Noin vuoden vanha on myös Sonjan ja Lillin Kirjapinon takaa -podast, jossa jaetaan lukuvinkkejä ja tehdään lukusuunnitelmia. Viimeisimpänä podcastaajat ovat lukeneet toistensa suosikkikirjat, pohtineet työelämäkirjallisuutta sekä ystävyyttä kirjallisuudessa.

Takakansi

Niin ikään noin vuoden vanha on Marko Suomen Takakansi-podcast, joka on tänä vuonna ottanut kunnon spurtin. Jaksoja on ilmestynyt viime aikoina aivan päätä huimaavaa tahtia ja Markon sekä vieraiden käsittelyssä ovat olleet muun muassa genreviha, väärin lukeminen ja pelilukutaito.

Kirja vs. Leffa

Yle Puheen toimittaja Jarmo Laitaneva luotsaa Kirja vs. Leffa -podcastia, jossa tutkaillaan, miltä osin kirjojen elokuvaversioinnit ovat onnistuneet ja miltä osin flopanneet täysin. Käsittelyyn ovat päässeet muun muassa Ylpeys ja ennakkoluulo, Harry Potter ja viisasten kivi, Mielensäpahoittaja, Kummisetä ja Tuulen viemää.

Tunnustan lukeneeni

Kustannusosakeyhtiö Tammen kustannustoimittajien Helmin ja Oonan luotsaama Tunnustan lukeneeni -podcast perustettiin kesällä 2019. Jaksoissa on käsitelty muun muassa lastenkirjallisuuden kummallisuutta ja pohdittu, onko epämiellyttävistäkin aiheista pakko jaksaa lukea kirjoja.

Ääniä kirjastosta

Noin vuoden ajan päivittynyt Ääniä kirjastosta on Lahden kaupunginkirjaston podcast, jossa esitellään ajankohtaisia sisältöjä kirjaston kokoelmista. Äänessä ovat kirjaston työntekijät ja jokaisessa jaksossa on teema, kuten viime aikoina naiskirjailijoiden elämäkerrat, vanhemmuus ja sarjakuvat.

Siltalan kirjakauppa

Kustannusosakeyhtiö Siltala on avannut alkuvuodesta kirjakaupan, jossa tehdään myös livepodcastia. Siltalan kirjakaupan podcastissa ovat tähän mennessä vierailleet Harry Salmenniemi, Maria Matinmikko, Helmi Kekkonen sekä Harri Mäcklin.

Kirsin Book Club

Ihailtavan aktiivinen Kirsin Book Club on laajentanut myös podcasteihin. Ensimmäisessä jaksossa käsittelyssä oli Elena Ferranten Napoli-sarja, sen jälkeen on puhuttu muun muassa Minna Canthista sekä tavattu kirjailija Laura Lindstedt.

Samtal med vänner

Jos ruotsi luonnistuu, kannattaa kokeilla Hanna Ylöstalon ja Kaneli Johanssonin luotsaamaa kirjallisuuspodcastia Samtal med vänner, jota tehdään yhteistyössä Hufvudstadsbladetin kanssa. Sally Rooneyn teoksen mukaan nimetty podcast ei voi luvata kuin hyvää!

Hetkiä

Hetkiä-podcastin takaa löytyvät bookstagramista tutut Janika (kirjakaruselli) ja Jutta (keskeneraistenklubi). Podcastissa Jutta ja Janika juttelevat rennolla otteella ja rauhallisella fiiliksellä hetkistä lukemisen maailmassa.

Lohikäärmeradio

Lohikäärmeradiossa Jyväskylän kaupunginkirjaston työntekijät Tomi ja Inna samoavat fantasiamaailmoissa keskustellen enimmäkseen kirjoista, mutta välillä myös leffoista, sarjoista, peleistä ja muista genreistä.

Kirjapodi

Bazian Prudensin juontama Kirjapodi lupaa tehdä lukemisesta helppoa ja hauskaa.

Sielujen apteekki

Tampereen kaupunginkirjaston kulttuuripodcast Sielujen apteekki lupaa hoitaa niin tiedonjanoisia kuin elämännälkäisiäkin, nostaa esiin ajankohtaisia ja ajattomia aiheita sekä tarjoata lääkettä sielulle.

Rivien välistä

WSOY:n suomennetun kaunokirjallisuuden kustantajan podcastissa Rivien välistä on vieraana kotimaisia ja ulkomaisia kirjailijoita ja kirjan tekijöitä.

Kirjahuiskauksia

Kirjahuiskauksia on podcast nuortenkirjoista ja niiden ympärillä olevista asioista ja ilmiöistä.

Sivulla 

Sivulla-podcastin takaa löytyvät kirjailija-toimittaja Janica Brander sekä näyttelijä-ohjaaja Miika Muranen. Podcastin alaotsikko on "toimittaja kohtaa kirjailijan" ja joka jaksossa onkin mukana kirjailijavieras.

YA-Studio

YA-Studio on kahden bookstagrammaajan, Lotan ja Hennan, lukupiirin tuotos. Podcastissa vaihdellaan kirjallisia kuulumisia ja hehkutetaan yhdessä mahtavaa YA-kirjallisuutta. 

Kirjakomero

Kirjakomero-podcastissa Lukufiiliksen nuoret, Sofia Blomberg ja Venla Lepänaho, keskustelevat rennosti kirjallisuudesta ja kaikesta siihen liittyvästä.

Laituri 9 ja 3/4

Laituri 9 ja 3/4 on omistettu Harry Potter -kirjoille ja elokuville. Podcastin vetäjät Terhi ja Anna lukevat läpi Harry Potterit ja tavoitteena on lisätä sekä omaa että kuuntelijoiden tietämystä velhomaailmasta. Jokaisen kirjan jälkeen omistetaan jakso kirjasta tehdylle elokuvalle.

Pieni karanteenikirjakerho

Pieni karanteenikirjakerho on podcast, jossa toimittaja Taru Torikka keskustelee joka viikko yhden kotimaisen kirjailijan kanssa tämän teoksista, ympäröivästä maailmasta ja niiden mahdollisesta suhteesta toisiinsa.

Oma huone

Ei pidä pudottaa pois omaa luomustamme, Oma huone -podcastia! Reilun vuoden ajan olemme puretuneet kirjallisuuden ja kirjoittamisen ilmiöihin vaihtuvien vieraiden kanssa. Podcastissa ovat vierailleet muun muassa kirjailijat Eeva Rohas, Katri Alatalo, Laura Lähteenmäki, Elina Rouhiainen, Elina Pitkäkangas, Aleksi Delikouras, Salla Simukka, Jyri Vartiainen, Taina Latvala ja Niina Mero. 

Kirjapodcasteja, jotka eivät ole päivittyneet hetkeen

• Sarjakuvia käsittelevä Sarjakuvapodcast
• Baba Lybeckin Kirja vieköön! -podcast
• Aleksis Salusjärven ja Aino Kiven Aleksis ja Kivi -podcast
• Karoliina Timosen Kirjava kammari
• Nuoren voiman & Erkka Mykkäsen Kirjoittamisesta
• Suomen blogimedian Kirjapodcast
• Storytelin Kuulitko saman? -podcast
• Bibbidi bobbidi bookin Kirjojen kasvattamat -sarja
• Nordic Soul Books 
• Lapsen Maailma -lehden podcast Kirjanmerkki, jossa puhuvat lapset ja nuoret
• Kirjasammon ja Kirjastokaistan podcast Kirjan taajuudella
• Nuoren voiman tuottama Toinen tila
• Ylen Kirjojen Suomi -hankkeeseen liittyvä Pietari K. kävi täällä
• Kirjahetki
• Mellan raderna

Mikä on sinun suosikkikirjapodcastisi?

Lue myös:

Takakansi.fi: Suomalaiset kirjapodcastit 6/2020 superlista

// 7.11.2019 Lisätty: Tunnustan lukeneeni, Sarjakuvapodcast ja Kirja vs. Leffa // Ulla
// 27.3.2020 Lisätty: Kirjanmerkki, Hetkiä, Lohikäärmeradio, Samtal med vänner, Kirjapodi // Anniina

// 24.6.2020 Lisätty: Rivien välistä, Kirjahuiskauksia, Sivulla, YA-Studio, Kirjakomero, Laituri 9 ja 3/4, Pieni karanteenikirjakerho, Pietari K. kävi täällä, Kirjahetki, Mellan raderna  // Anniina